Kaikkea mukavaa
Kyllä aika menee kuin siivillä. Perheen lapset lähtivät lomalta kouluun, emäntä itsekin...meille kaikille kotona tuli siis muutoksia arkeen. TAAS! Pennuista on vapaana vielä kaksi Mesi ja Unikko. Olemme aloitelleet tottelaisuutta sekä jäljen ajamista pihassa ja metsässä. Molemmat -siis kaikki kolme:)) -menee todella hyvin, mutta virkein ja tehokkain pakkaus on kyllä Mesi. Se menee kokoajan nenä maassa, ei nouse paljoa. Luoksetulo onnistuu mainiosti, kun vaan suu napsaa ja palkkioksikin on riittänyt välillä kunnon kehut! Namipalaa ei aina ehdi tarjotakaan. Unikko on toisinaan enemmän unelias (jos nämä olisi seitsemän veljestä:) , mutta osaa edetä hyvin, etsii omia polkuja ja katselee ja harkitsee, ei ryntää suinpäin minnekkään. Eikä juokse suoraan isojen jalkoihin, vaan katsoo senkin todella järkevästi. Omassa pihassa on pysynyt, mitä nyt välillä Ketkun perässä metsäänpäin meneekin, mutta enemmän vielä ihminen vetää puoleensa. Meiän oma Lumia-ei Nokialainen...vaan Lumim...